Tältä sivulta löydät perustietoa alueellisesta sote-uudistuksesta.

Sote-uudistuksen kansallisilta verkkosivuilta löydät lisää usein kysyttyjä kysymyksiä uudistuksesta.

Mikä on sote-uudistus?

Sote-uudistus on merkittävä hallinnollinen uudistus Suomessa. Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan.

Uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Uudistuksen tavoitteena on kehittää edelleen perus- ja erityistason palveluiden yhteentoimivuutta ja saumattomuutta pelastustoimen kanssa.

Mitä palveluja sote-uudistus koskee?

Sote-uudistuksessa painopiste on julkisten palvelujen kehittämisessä. Näitä ovat muun muassa sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus, avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja), sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikäihmisten asumispalvelut ja kotihoito.

Miksi sote-uudistus tarvitaan?

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla kahdella sadalla kunnalla tai kuntayhtymällä sekä pelastustoimen järjestäminen on kahdellakymmenelläkahdella pelastuslaitoksella.

Erikokoisten toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu ja myös väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia.

Tarvitaan vahvemmat järjestäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti.

Mikä on hyvinvointialue?

Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialue tytäryhteisöineen muodostaa hyvinvointialuekonsernin. Hyvinvointialueen toiminta käsittää hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan lisäksi muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavia hyvinvointialueita on Suomessa yhteensä 21. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi niistä ja se toimii Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella.

Miten hyvinvointialueet perustetaan?

Hyvinvointialueet perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoa ja voimaanpanoa koskevalla lailla. Laki tuli voimaan 1.7.2021.

Hyvinvointialueiden toimintaa valmistelee Etelä-Pohjanmaalla väliaikainen valmistelutoimielimen (VATE), joka on aloittanut toimintansa syksyllä 2021. Ensimmäiset hyvinvointialuevaalit pidettiin tammikuussa 2022. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Muutos ei koske Helsingin kaupunkia.

Millaiset ovat hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot?

Hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Keskeisimpinä vaikuttamiskeinoina voidaan pitää hyvinvointialueen asukkaan äänioikeutta aluevaaleissa ja äänestysoikeutta hyvinvointialueen kansanäänestyksessä. Hyvinvointialueen jäsenellä on lisäksi aloiteoikeus hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa.

Hyvinvointialueella on kolme erilaista vaikuttamistoimielintä. Aluehallituksen on asetettava

  • nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä,
  • ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi hyvinvointialueen vanhusneuvosto sekä
  • vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen vammaisneuvosto.

Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä niin, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi vaikuttamistoimielimiin voidaan valita muita henkilöitä. Aluehallituksen on huolehdittava edellä tarkoitettujen elinten toimintaedellytyksistä.

Aluevaltuuston on pidettävä huolta myös monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

  • järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja
  • selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa
  • valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin
  • suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa
  • järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun
  • tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Miten hyvinvointialueen valmistelusta saa tietoa?

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelu tiedottaa valmistelun etenemisestä ja ajankohtaisista asioista monissa eri kanavissa. Käytössä on verkkosivut sekä sosiaalisen median kanavat Instagramissa, Facebookissa sekä Twitterissä nimimerkillä @epsoteuudistus ja aihetunnisteella #EpSoteUudistus.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät täältä.

Miten turvataan alueellisesti tasavertaiset palvelut?

Alueellinen tasa-arvo toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjinä ovat kuntia isommat itsehallinnolliset alueet eli hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu uudistuksen alkuvaiheessa pääasiallisesti valtion rahoituksesta. Rahoituksen määrittämisessä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten väestön määrä ja ikärakenne.

Jokainen hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan.

Miten hyvinvointialueella tullaan huomioimaan kehitysvammaisten palvelut?

Sote-rakenneuudistus -hankkeessa vammaispalvelujen kokonaisuudessa on aloitettu selvitystyö vammaispalvelun asumisen sekä henkilökohtaisen avun kokonaisuuksista. Yhteisessä alueellisessa työskentelyssä on tarkentunut, että tarvitsemme vammaispalveluun määriteltyjä yhteisiä toimintatapoja, mittareita ja työtä helpottavia työtapoja. Sote-rakenneuudistus -hanke päättyi vuoden 2021 lopulla, mutta työtä jatkaa hyvinvointialueen väliaikaishallinto sekä Tulevaisuuden sote-keskus -hanke.

Vammaispalvelujen ammattilaisten osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen on myös tärkeä näkökulma jatkotyöskentelyssä huomioitavaksi. Lähtökohtana palvelurakenneuudistuksessa on tarjota laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti kaikille hyvinvointialueella. Hyvinvointialueen vammaispalvelun asiakkaat voivat luottaa siihen, että alueella arvioidaan asiakkaan palveluntarvetta samoin mittarein ja että päätöksenteko noudattaa yhteistä linjaa.

Monialaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämistyössä on työstetty asiakasohjausta, ja erillisenä ryhmänä siellä on mm. paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palvelujen yhtenäistämistyö. Tässä työryhmässä tullaan suunnittelemaan toimintatapaa, millaisella yhteisellä toimintamallilla myös erityisryhmien kuten vammaisten (kehitysvammaisten) asiakasohjaus jatkossa toteutetaan.