Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen alla toimii kymmenen jaostoa, joista palvelujaosto on yksi. Palvelujaoston toiminta on käynnistynyt syyskuussa 2021 ja sen vastuuvalmistelijana toimii HTM Carita Liljamo. Palvelusetelien ja palvelukriteerien valmistelusta vastaa asiakaspalvelujen asiantuntija fysioterapeutti YAMK Miia Hietaniemi. Palvelujaostoon on alueelta pyydetty nimeämään jäsenet sekä siihen on kutsuttu myös järjestöjen ja pääsopijajärjestöjen edustus.

Lainsäädäntö ja STM:n kansallisen valmistelun tiekartta ohjaavat palvelujaoston kokonaisuuden etenemistä. Palvelujaoston tehtäviksi on asetettu Etelä-Pohjanmaalla seuraavat asiat:

  • Hyvinvointialueen palvelujen järjestämisen ja tuottamisen valmistelu 1+7 -sote-keskusmallilla
  • Yhteisten palvelukriteerien valmistelu
  • Yhteistyö sote-rakenneuudistus- ja Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeiden ym. hankkeiden kanssa palvelutuotannon kehittämiseksi
  • Etäpalvelukeskuksen (mobiilisotekeskus) valmistelu yhteistyössä ICT-jaoston kanssa

Palvelujaoston alajaostot

Palvelujaosto on järjestäytynyt syksyn 2021 aikana ja sen alaisuuteen on perustettu alajaostot. Näille on valittu puheenjohtajisto ja sihteerit alueen organisaatioista. Alajaostot on kuvattu alla olevassa kuvassa.

Palvelujaoston alajaostot: 24/7-palvelut ja sitä tukevat palvelut; kuntoutus; sote-keskus-palvelut; sairaalapalvelut; lääkinnälliset tukipalvelut ja varautuminen; mielenterveys- ja päihdepalvelut; lasten, nuorten ja perheiden palvelut; vammaispalvelut; ikäihmisten palvelut.
Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.

Alajaostot ovat perustaneet työryhmiä ja näin on osallistettu suuri määrä alueen työntekijöitä, järjestöjen edustajia ja yrittäjiä. ICT-ratkaisujen osalta tiivistä yhteistyötä tehdään ICT-toimijoiden kanssa. Alajaostojen puheenjohtajat ja sihteerit johtavat yhdessä vastuuvalmistelijan ja asiakaspalvelujen asiantuntijan kanssa kokonaisuuksien valmistelua annettujen tavoitteiden mukaisesti.

Palvelujaoston työsuunnitelma

Palvelujaoston työtä ohjaa kansallinen valmistelun tiekartta sekä sille alueellisesti asetetut tavoitteet. Palvelujaoston etenemissuunnitelma on kuvattu alla olevassa kuvassa.

Palvelujaoston etenemissuunnitelma: 1) Palvelujaoston alajaostojen ja työryhmien perustaminen 9-11/2021, 2) Nykytilan tunnistaminen ja kartoittaminen sekä integraatio- ja muutostarpeiden tunnistaminen ja priorisointi 10/2021-2/2022, 3) Palvelutuotantoa koskeva tarkoituksenmukainen suunnittelu (esitys aluevaltuustolle palvelutuotannonjärjestämiseksi 1+7 -malliin pohjautuen) 1-3/2022, 4) Palvelurakenteen ja johtamisrakenteen kohtaamisen varmistaminen työn edetessä (suunnittelun eteneminen yhteistyössä strategiapalveluiden kanssa aluevaltuuston päätösten mukaisesti)
Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.

1+7 -sote-keskusmalli luo raamin palvelujen tuottamisen ja järjestämisen valmistelulle. Se tarkoittaa, että sote-keskukset/perhekeskukset sijaitsevat Kauhajoella, Ilmajoella, Kurikassa, Seinäjoella, Alavudella, Lapualla, Kauhavalla ja Alajärvellä.

Palvelutuotantoa koskeva tarkoituksenmukainen suunnittelu on käynnissä ja osana sitä suunnitellaan myös etäpalveluita ja niiden järjestämistä. Tavoitteena on laatia esitys aluevaltuustolle palvelutuotannon järjestämisestä 1+7 -malliin pohjautuen. Työn edetessä tulee varmistaa myös palvelurakenteen ja johtamisrakenteen kohtaaminen aluevaltuuston päätösten mukaisesti.

Palvelukriteerit ja palvelusetelit

Palvelukriteerit määrittelevät, millä perusteilla asiakas saa palvelua. Eri palveluilla ja asiakasryhmillä on omat kriteerinsä. Palvelukriteerit varmistavat tasavertaisen palveluihin pääsyn ja sisällön hyvinvointialueella. Palvelukriteereillä voidaan myös ohjata palveluiden painottumista korjaavasta ennaltaehkäisevään suuntaan. Palveluntuottajille ja palveluille on sovittu etukäteen sisältövaatimukset, jotka ovat samat riippumatta siitä tuotetaanko palvelu itse, ostopalveluna tai palvelusetelillä. Palveluseteli on yksi tapa järjestää hyvinvointialueen vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakas voi valita käyttääkö palveluseteliä vai mahdollista kunnan omaa palvelua.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tuotannon ja järjestämisen valmistelussa on keskeisenä tavoitteena luoda yhteiset palvelukriteerit koko alueelle sekä kartoittaa palvelusetelitarpeet. Näiden pohjalta luodaan palvelusetelin sääntökirjat sekä tuetaan palvelusetelijärjestelmän käyttöön ottoa. Valvonta ja vaikuttavuuden arviointi on oleellisia kytkeä mukaan järjestelmään.

Parhaillaan on käynnissä Etelä-Pohjanmaan alueella käytössä jo olevien palvelukriteerien ja palveluseteleiden käytön ja tarpeen kartoitus sekä palvelusetelijärjestelmien selvittely. Selvitystyössä keskeistä on yhteistyö valmistelutyötä tekevien jaostojen, hankkeiden, alueen viranhaltijoiden, alueen yrittäjien ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Tarvekartoitus huomioi asiakas-, palveluntuottaja- ja tilaajanäkökulman.

Palvelusetelipalveluiden sääntökirjan tarvepohjainen suunnitelma ja arvio palvelusetelin käytön laajuudesta osana alueemme sote-palveluiden tuottamistapaa on tarkoitus olla esiteltävissä aluevaltuustolle kevään 2022 kuluessa.

Yhteistyö hankkeiden kanssa

Alueella on käynnissä monia hankkeita, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Näistä mainittakoon mm. Tulevaisuuden sote-keskushanke, Ikäkoti-hanke, Toimeksi-hanke, YEE-hanke, Monni-hanke sekä Kansa-koulu-hanke sekä palliatiiviseen ja saattohoidon kehittämiseen liittyvä hanke (STM). Hankkeet kehittävät toimintamalleja ja toiminnan sisältökokonaisuuksia, joita hyödynnetään palvelujen järjestämisen ja tuotannon suunnittelussa.

Yhteistyöterveisin
Carita Liljamo
palvelujaoston puheenjohtaja