Lasten, nuorten ja perheiden palvelut – kehittämisen tuulia

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa on syyskuusta 2020 lähtien kehitetty laajasti lasten, nuorten ja perheiden palveluita.  Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehittämällä pyritään siirtämään painopistettä erityistasolta, erikoissairaanhoidosta ja korjaavista palveluista perustasolle, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Näin pyritään tarjoamaan apua ja keinoja sinne missä apua tarvitaan heti eikä hetken päästä. Kehittämiskokonaisuus käsittää perhekeskukset, lasten sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, lasten ja nuorten elintapaohjauksen, opiskeluhuollon, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvonnan, perheoikeudellisten palvelujen sekä sähköisen perhekeskuksen kehittämisen.  Yhteistyötä tehdään myös vammaispalveluiden ja monialaisen sote-keskus – kehittämisen kanssa.

Etelä-Pohjamaalla on myös monia lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehittäviä muita hankkeita menossa ja heidänkin kanssaan tehtävä yhteistyö on tärkeää. Tällaisia hankkeita ovat mm. MONNI- ja Barnahus-hankkeet. Lapsista ja nuorista puhuttaessa emme saa myöskään unohtaa tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Tästä on hyvänä esimerkkinä ensimmäinen maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma keväältä 2022 sekä maakunnallisen Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston uudelleen perustaminen: ilman yhteistyötä kuntatoimijoiden kanssa emme olisi näitä saaneet aikaan.

Perhekeskuskehittäminen

Keskeisenä toimintamallina lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on perhekeskustoimintamalli. Perhekeskuksiin asemoituvat lasten, nuorten ja perheiden palvelut niin sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityistasolta kuin myös kuntien, järjestöjen sekä muiden lapsiperheiden ja nuorten kanssa toimivien tahojen palvelut.

Etelä-Pohjanmaalla on kahdeksan perhekeskusta. Niiden toiminnan yhtenäistämisen suuntaviivoja pohdittiin syksyllä 2021 perhekeskuskonseptoinnin keinoin. Konseptointia veti KPMG Oy Ab yritys yhdessä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kanssa. Konseptointiin osallistui alueemme perhekeskusavainhenkilötyöryhmä. Tuossa ryhmässä on laaja edustus erilaisista perhekeskustoimijoista Etelä-Pohjanmaalla. Konseptoinnin keskeisenä tuotoksena saatiin tuotettua yhteisiä päätöksiä ja suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan perhekeskusten toimintojen kehittämiselle. Kehittämisen pohjana oli THL:n perhekeskustoimintamallin palvelukokonaisuus kansalline linjauksineen siitä mitä on perhekeskus Suomessa (Kuva 1).

Kuva 1: Perhekeskuksen palvelukokonaisuus /THL

Nostan muutaman kehittämiskokonaisuuden konseptoinnista:

  • Kriittisinä asiakasryhminä nousivat esiin perhekeskusten asiakkaista nepsy-asiakkaat, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat sekä eroperheet. Nämä asiakasryhmät ovat kansallisestikin huomioitu tärkeinä asiakasryhminä kun puhutaan palveluiden kehittämisestä. Heidän asiakaspolkunsa ja – palvelujensa kehittäminen on meilläkin keskeisessä roolissa kohti hyvinvointialuetta mentäessä.
  • Perhekeskuspalvelut jäsenneltiin sen mukaan ovatko ne matalan kynnyksen palveluita, varhaisen tuen kohdennetut – palveluita tai vaativan tuen korjaavia palveluita vai onko kyseessä ns. perhekeskuksen ”kivijalkapalvelu” eli koko ajan käytössä oleva palvelu. Tähän jäsentelyyn liittyi palveluverkoston tarkastelua. Jäsentelyn keinoin pyritään selkeyttämään toimintoja ja asiakkaan kulkua perhekeskuspalveluissa.

Konseptoinnin päätteeksi laadittiin alustava tiekartta perhekeskuskehittämiselle. Perhekeskustoiminnan jäsentämisen ja johtamisen tueksi laadittiin yhteenveto. Tiekartta sekä yhteenvedossa esitetyt määrittelyt ovat ohjanneet kehittämisen kulkua, joihin on ollut hyvä palata kun on tullut tunne että ”mopo karkaa käsistä”.  Nämä määrittelyt kuvaavat myös yhdessä sovitun suunnan, ne asiat jotka perhekeskuskonseptoinnissa todettiin tärkeiksi ja ensisijaiseksi kehittämisen kohteeksi.

Lisätietoa Etelä-Pohjanmaan perhekeskuskonseptoinnista löydät Innokylästä: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/perhekeskuskonseptointi-etela-pohjanmaa

Asiakasohjaus perhekeskuksessa: Etelä-Pohjanmaalla kehitetään asiakasohjausta THL:n kansallisen mallinnuksen mukaisesti. Perhekeskuksen asiakasohjausta kehitetään matalan kynnyksen palveluna. Asiakasohjaukseen voi asiakas ottaa yhteyttä lapsen, nuoren tai perheen asioissa. Asiakkaalla ei tarvitse olla selkeää syytä ottaa yhteyttä, huolikin riittää. Ammattilainen lähtee yhdessä asiakkaan kanssa asiaa selvittämään ja edistämään.  Perhekeskuksen asiakasohjauksessa asiakas saa kaikista perhekeskuksen toimijoiden palveluista tietoa.  Palvelun/asiakasohjauksen kehittäminen on hyvässä vauhdissa ja toivommekin, että syksyllä 2022 voisimme sitä pilotoida ja saada käytännön kokemuksia kehittämisen tueksi. Nythän alueella toki jo toimii perheiden palveluissa toimialakohtaisia asiakas- tai palveluohjausta tuottavia yksiköitä. Pääosin ne ovat puhelinaikoja asiakkaille. Perhekeskuksen asiakasohjauksessa tulee hyvin esiin myös hyvinvointialueen moniammatillinen integraatio parhaimmillaan -> perhekeskuksen asiakaspalvelussa tulee olla tietoisia kaikista lapsen ja nuoren elinpiirin toimijoista, kuten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluista sekä muista lapsiperheiden ja nuorten palveluita tuottavista osapuolista.

Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminta: Tärkeä kehittämisen kohde on perhekeskusten kohtaamispaikkatoiminta. Etelä-Pohjanmaalla on viisi THL:n kriteerit täyttävää perhekeskuksen yhteydessä toimivaa kohtaamispaikkaa. Meillä on toki muitakin perheille tarkoitettuja kohtaamispaikkoja mm. seurakunnilla. Jotta THL:n määrittelemiä kriteereitä vastaavia kohtaamispaikkoja saataisiin Etelä-Pohjanmaalle enemmän, on käynnissä maakunnallinen kohtaamispaikka -pilotti. Siinä luodaan mallinnus perhekeskuksen kohtaamispaikan toiminnalle ja sen aloittamiselle. Haasteena näissä kohtaamispaikoissa on usein löytää toiminnalle sopiva tila. Tilan tulee olla esteetön ja helposti lähestyttävä, samalla jokaiselle turvallinen paikka tulla viettämään aikaa. Kohtaamispaikassa tulee olla myös perhekeskuspalveluita saatavilla.

Lisätietoa THL:n määrittelystä:  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137395/TUTI%202019_2_15022019.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Oma perhe: Perhekeskuskehittämiseen liittyen Etelä-Pohjanmaa on mukana Omaperheen eli sähköisen perhekeskuksen kehittämisessä. Omaperhe tulee olemaan sähköinen asiointi- ja tietoportaali, josta perheet saavat tietoa ja jonka kautta he voivat tulevaisuudessa asioida. Omaperheeseen tulee omat osionsa myös nuorten ja ammattilaisten käyttöön. Kehittäminen etenee asteittain. Keväällä 2022 toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla ensimmäisiä testauksia tietojärjestelmille. Syksyllä 2022 ensimmäiset asiakkaat voivat osallistua Omaperheen kommentointiin. Etelä-Pohjanmaalla Oma perheen tulisi olla nykyhetken tiedon mukaan toiminnassa vuoden 2023 aikana.

Muita kehittämisen kohteita lasten, nuorten ja perheiden palveluissa

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut: Näitä palveluita on vaihtelevasti tarjolla Etelä-Pohjanmaalla lapsille ja nuorille: osittain voi sanoa että niitä ei ole lainkaan. Tulevaisuuden sote-keskus – hankkeessa pyritään vastaamaan tähän vajeeseen mm. luomalla lapsille ja nuorille omat päihdepalvelut koko alueelle. Mielenterveyspalveluita alaikäiselle pyritään organisoimaan niin, että lapset ja nuoret saavat oikean avun oikeaan aikaan.

Hankkeena pyrimme vastaamaan niin mielenterveys- ja päihdepalveluiden puutteeseen kuin tarpeeseen siirtää painopistettä perustasolle, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Tämä onnistuu laajalla yhteistyöllä niin sote-ammattilaisten, kuntatoimijoiden kuin muiden lasten, nuorten ja perheiden palveluiden järjestäjien kanssa.

Etelä-Pohjanmaalle on hankkeen aikana mm.:

  • koulutettu lisää esim. IPC-menetelmän osaajia auttamaan nuoria joilla on lievää tai keskivaikeaa masennusta. https://terapiatetulinjaan.fi/lisaamme-menetelmia-nuorille-ipc/
  • koulutettu lisää Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmänohjaajia tuomaan lisää tietoa ja keinoja vanhemmille, ketkä kokevat haastetta alle kouluikäisten tai alakouluikäisten lastensa kanssa. https://sites.utu.fi/ihmeellisetvuodet/
  • Voimaperheet-toimintamallia laajennetaan. https://sites.utu.fi/voimaperheet/
  • 5. ja 6. luokan opettajat ja muut henkilökunta on koulutettu ennaltaehkäisevään päihdetyöhön PEPP-toimintamallin avuin syksyllä 2021. www.pepp.fi
  • toteutettu Käynti kerrallaan terapia (KKT) -koulutukset alueella. Koulutuksiin on osallistunut 2021–2022 aikana suuri joukko kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöitä ja syksyllä kouluttaminen jatkuu aikuisten palveluihin.

Kasvatus- ja perheneuvonta sekä perheoikeudelliset palvelut: Tärkeää on myös kehittää vaativamman tason palveluita tilanteihin joissa ei enää ennaltaehkäisy tai kevyt puuttuminen auta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuudessa mittavan perhekeskus kehittämisen rinnalla on vuonna 2022 aloitettu kasvatus- ja perheneuvonnan ja perheoikeudellisten palveluiden kehittäminen palveluiden ja toimintakäytäntöjen nykytilan tarkastelulla ja toimintakäytäntöjen yhtenäistämisellä. Kehittämisessä on olennaista huomioida perhekeskus konteksti ja yhteisiä palvelupolkuja lähdetään työstämään tulevana syksynä mm. erotyöskentelyyn ja alaikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Lastensuojelu: Lastensuojelun kehittämisessä on käynnistetty jo vuoden 2021 lopulla hyvinvointialueen lastensuojelun asiantuntijaryhmä kompleksisten asiakastilanteiden konsultaatioon yhteistyössä EPSHP:n psykiatrian sekä kasvatus- ja perheneuvolan psykologityön kanssa. Lastensuojelun systeemisen toimintamallin koordinointi ja juurruttaminen hyvinvointialueelle on lastensuojelun kehittämisessä keskeinen tehtävä, joka kytkeytyy myös perhekeskus kehittämiseen hiljalleen. Lisäksi lastensuojelun saralla kehitetään hyvinvointialueen sijaishuollon asiakasohjausta ja paneudutaan sijaishuollon järjestämisen kokonaisuuksiin niin perhehoidossa kuin laitoshuollossa. Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun järjestämisen osalta Tulevaisuuden sote-keskus hanke järjestää tilaisuuden 2.9.2022, joka on tarkoitettu kaikille lapsiperhepalveluiden ja lastensuojelun viranhaltijoille sekä tehtäväalueen johdolle.

Lasten ja nuorten elintapaohjaus: Tarve lasten ja nuorten elintapaohjauksen kehittämisellenousi esiin laadittaessa maakunnallista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Etelä-Pohjanmaalla lapset ja nuoret esiintyy ylipainoisuutta, kokevat ahdistuneisuutta ja pahaa oloa enemmän kun vertaa muuhun maahan keskimäärin. Ylipainoa voi selittää esim. se, että jopa kolmasosa yläkoululaisista jättää kouluaterian syömättä. Tämä taasen johtaa naposteluun ja näkyy ylipainon lisäksi hampaiden huonona kuntona erityisesti yläkouluikäisillä. Hankeen keinoin pyritään yhtenäistämään ja luomaan hyviä toimintamalleja millä puuttua lasten ja nuorten haasteellisiin elintapoihin. Esimerkiksi yläkouluikäisille on laadittu you tube-video suun hoidosta, suun terveydenhuollon ja suositun tubettajan yhteistyönä. Video lähtee koulujen käyttöön syksyllä 2022. Hankkeeseen on perustettu myös työryhmä yhtenäistämään elintapaohjauksen keinoja ja poimimaan hyväksi havaitut mallit ja keinot koko Etelä-Pohjanmaan lasten ja nuorten käyttöön.

Opiskeluhuollon maakunnallinen malli: Opiskeluhuollolla ja sen toiminnalla on suuri rooli perustason toimijoina lasten ja nuorten hyvinvoinnin suhteen, sillä opiskeluhuolto on kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä. Sen tarkoituksena on edistää, pitää yllä ja luoda edellytyksiä oppilaan ja opiskelijan hyvälle oppimiselle, psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille. Hyvinvointialueelle siirryttäessä opiskeluhuollon palveluissa suurin käytännön muutos on opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien siirtyminen hyvinvointialueen työntekijöiksi. Heidän palvelunsa kuitenkin pysyvät lasten ja nuorten lähellä, koulu- ja opiskelumaailmassa. Muutoksen yhteydessä tarkastellaan opiskeluhuollon toimintaa kokonaisuutena ja samalla luodaan yhtenäinen opiskeluhuollon toimintamalli Etelä-Pohjanmaalle yhteistoiminnassa sivistyspalvelujen kanssa. 

Mari Vuorenmäki
mari.vuorenmaki@seinajoki.fi
suunnittelija
lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke Etelä-Pohjanmaa