Mitä kerätyille palautteille ja kokemuksille tapahtuu kehittämistyössä? Esimerkkinä muistipotilaan palveluketjun kehittäminen

Muistipotilaan palveluketjun, kuten minkä tahansa kehitettävän asian suhteen, on tärkeää saada kokemuksia ja palautetta asioiden toimivuudesta. Muistipotilaan palveluketjun kohdalla erityisesti juuri muistisairaiden ja läheisten näkökulma on keskeinen, koska he ovat palveluiden käyttäjiä ja tietävät käytännössä, miten asiat toimivat vai toimivatko. Olen kerännyt muistipotilaan palveluketjuun liittyen kokemuksia muistisairailta ja läheisiltä sekä esimerkiksi käynyt syksyllä vierailemassa vertaistukiryhmissä ja tehnyt puhelinhaastatteluja. Suurena apuna on ollut myös Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys, jonka tekemän kyselyn tuloksia olemme voineet hyödyntää kehittämistyössä.

Esimerkkejä käytännöstä

Saatujen kokemusten perusteella esimerkiksi muistihoitaja koetaan todella tärkeänä toimijana ja sitä kautta koetaan saatavan apua. Palautteiden perusteella on kuitenkin noussut esiin myös se, että tiedonsaanti ei ole yhtenäistä joka paikassa tällä alueella ja tiedonsaanti vaihtelee. Mitä työryhmä sitten tekee tälle asialle? Tavoitteena on yhtenäistää muistihoitajien ohjausmateriaalia ja käynnin sisältöä, ottaen toki huomioon sen, että sairaus etenee yksilöllisesti ja avun tarve vaihtelee sairauden eri vaiheissa. Muistihoitajille koostetaan myös kirjaamiseen yhtenäinen fraasi-pohja, jotta kirjaukset olisivat yhtenäisemmät koko alueella ja jotta ammattilaisen tietojen kirjaaminen olisi sujuvaa ja kirjaamiseen tarvittava aika olisi hallittavissa. Huomioimme tässä myös sen, millaista tietoa kyselyyn osallistuneet olisivat halunneet saada diagnoosin jälkeen; esimerkiksi tietoa siitä, miten sairaus etenee tai kuinka omaisena osaa suhtautua muistisairaaseen.

”En tarvi rahaa vaan jotain millä jaksaa”

Kuinka sitten esimerkiksi muistisairaiden hoidon seuranta on sujunut? Saatujen kokemusten perusteella voidaan nähdä, että seurannassa on kehittämistä. Seuranta sujuu joillakin hyvin, mutta jotkut kokevat, että omaa aktiivisuutta tarvitaan kontrolliajan saamiseen. Välttämättä edes seurannan järjestämisen tahokaan ei ole aina potilaalla ja läheisellä selvillä, eikä oikein tiedetä, mihin voi ottaa yhteyttä.

Muistipotilaan palveluketjuun tulee sisältymään esimerkiksi suositus siitä, miten lääkärin seurantakäynnit tulisi toteutua ja mitä asioita seurantakäynnillä tulisi huomioida. Lisäksi löytyy työkaluja yleislääkäreille siitä, mitä tulee ottaa huomioon muistiongelmien tutkimuksissa tai mitkä asiat tulee löytyä lähetteestä, jos on tarpeen lähettää potilas erikoissairaanhoidon puolelle. Erityisen tärkeäksi on kuitenkin koettu, että aina tulee löytyä tietoa siitä, missä seuranta jatkuu ja kuka on yhteyshenkilö erilaisissa tilanteissa. Tätä painotetaan myös tulevassa palveluketjussa.

Palautetta ei siis kerätä turhaan ja sen avulla voimme painottaa työtä esiin nousseisiin kehittämiskohtiin. Motivoitunut työryhmä ja saadut palautteet siivittävät työtä eteenpäin. Näyttää siltä, että: ”Hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan”.

Kerro kokemuksistasi muistisairauden eri vaiheissa

Vielä ehdit osallistua muistipotilaiden palvelujen parantamiseen kertomalla omista tai läheisesi kokemuksista muistisairauden eri vaiheissa. Voit kertoa esimerkiksi oireiden tunnistamisesta, diagnoosin saamisesta tai hoidosta. Onko kaikki sujunut hyvin? Oletko saanut riittävästi tukea? Millaisiin ongelmiin olet törmännyt? Millaisiin asioihin olisit kaivannut enemmän tukea? Antamasi palautteen avulla pystymme kehittämään palveluita entistä toimivammiksi.

Muistipotilaiden palvelujen parantaminen: lue lisää ja kerro kokemuksistasi.

Lisätietoja:
Virve Rinne
050 4742146
virve.rinne@epshp.fi