Systeemisesti toimiva lastensuojelun asiantuntijaryhmä Etelä-Pohjanmaalla

Hyvinvointialueen tulee varmistaa monialaisen asiantuntijuuden tuki lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Asiantuntijaryhmä on lastensuojelulain 14§ mukainen tukirakenne lastensuojelun sosiaalityölle. Lastensuojelussa kohdataan kompleksisia kysymyksiä, jolloin muiden asiantuntijoiden osaaminen lapsen kasvua ja kehitystä koskien on oltava käytettävissä.  

Kehittämisen taustaa

Pohjanmaan sosiaalialan osaamiskeskuksen SONet BOTNIAn MONNI-hankkeen osatoteutuksessa kehitettiin systeemisiin periaatteisiin nojaava lastensuojelun asiantuntijaryhmän maakunnallinen malli. Lastensuojelun sosiaalityön esihenkilöiden ja sosiaalijohdon yhteiskehittämisprosessi tapahtui kehittämisen tiimissä ajalla huhtikuusta lokakuuhun 2021.

Etelä-Pohjanmaan systeemisesti toimivassa lastensuojelun asiantuntijaryhmässä mahdollistuu asiakkaan asian tutkiminen hyödyntäen systeemisen toimintatavan työvälineitä kuten lupaa pyytävä työote, sukupuu, aikajana, hypoteesityöskentely ja reflektiivisyys. Asiantuntijaryhmän kehittämisessä lähtökohtana pidettiin, että asiakkaat voivat halutessaan osallistua asiansa käsittelyyn asiantuntijaryhmässä.

Vakituisiksi jäseniksi asiantuntijaryhmään kutsuttiin lakimies sekä EPSHP:n lasten-, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian edustus Etelä-Pohjanmaan lastensuojelun tarpeiden vuoksi. Lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijat (perheneuvolan psykologi-terapeutit) ovat osa asiantuntijaryhmän vakijäseniä lastensuojelun asiantuntijuuden rinnalla. Asiantuntijaryhmään kutsutaan myös muita lapsen asian kannalta olennaisia ja tarvittavia asiantuntijoita. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi esitellä asian yhdessä yhteistyökumppanin kanssa.

Syksyllä 2021 Etelä-Pohjanmaan yhteinen lastensuojelun asiantuntijaryhmä käynnistyi Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen koordinoimana. Asiantuntijaryhmän varsinaisten konsultaatioiden aloittamista edelsi ryhmän vakinaisten jäsenten orientaatiotapaaminen lokakuulla 2021, jolloin tarkasteltiin kompleksisuuden (Stenvall & Virtanen 2021, 71–72 mukaillen Poli 2013 ja Blignaut 2019) käsitettä ja systeemisen hypoteesityöskentelyn (Civil 2021) hyödyntämistä asiantuntijaryhmän konsultaatioissa.

Lastensuojelun asiantuntijaryhmän toiminta

Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, ja konsultaatiossa käsitellään yksi tai kaksi asiakastapausta. Käsittelyssä olevan asiakastapauksen lapsen tai perheen tilanteessa ongelmaksi tai haasteeksi määritetty toiminta tai käytös tulkitaan asiantuntijaryhmässä ratkaisuyritykseksi, jota lähestytään hypoteesityöskentelyn avulla.

Lastensuojelun asiantuntijaryhmässä käytetään esitietolomaketta, joka kannustaa sosiaalityöntekijää lupaa pyytävään työotteeseen. Esitietolomakkeeseen sosiaalityöntekijä kuvaa sitä, miten asiantuntijaryhmään osallistumista on asiakkaan kanssa käsitelty, osallistuuko asiakas ryhmään ja onko asiakkaalla omia kysymyksiä ryhmälle. Esitietolomakkeen liitteeksi sosiaalityöntekijä voi lisätä sukupuun, aikajanan tai verkostokartan, jotka tukevat asiantuntijoita hypoteesien muodostamisessa kuvaamalla perheen kokonaistilannetta ja voimavaroja (kts. Aaltio & Isokuortti 2019, 12–13.)  

Systeemisessä hypoteesityöskentelyssä nähdään, että juurisyyt eivät ole yksilöiden ongelmia, vaan löytyvät ennemminkin suhteista ja vuorovaikutuksesta. Hypoteesien muodostamisessa olennaista on neutraliteetti ja uteliaisuus, ryhmän valmius muodostaa useita testattavissa olevia hypoteeseja sekä ryhmän ymmärrys siitä, että esitetyn suunnitelman toimeenpaneminen ja sitä seuraava uusi hypoteesityöskentely jatkuu sosiaalityöntekijän toimesta asiakasasiassa konsultaation jälkeen. Asiantuntijaryhmän vakinaisten jäsenten ei oleteta tietävän lopullisia totuuksia tai muodostavan yhtä yhteistä hypoteesia. Yksinkertaistettuna hypoteesityöskentelyä voi kuvata vaihtoehtoisten selitysten   muodostamiseksi esitettyyn kysymykseen ja asiakastilanteen kompleksisuuteen. Hypoteesityöskentelyn pohjalta asiantuntijaryhmä tekee suunnitelman jatkotyöskentelylle, joka sekin voi sisältää vaihtoehtoisia etenemisen tapoja ja polkuja. (kts. Fagerström 2016, 14–15; Aaltio & Isokuortti 2019, 12; Petrelius & Uutela 2020, 43.) 

Kuva aukeaa isommaksi sitä klikkaamalla

Asiantuntijaryhmää koordinoi koordinaattori, jolla on useita tehtäviä: käydä vuoropuhelua lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa ennen käsittelyä ja avustaa häntä asiakastapauksesta tuotettavan esitietolomakkeen täyttämisessä. Koordinaattori varmistaa konsultaatioon tulevat asiantuntijat, huolehtii esitiedot asiantuntijoille, toimii sihteerinä ja puheenjohtajana konsultaatiotilanteessa. Konsultaation jälkeen koordinaattori huolehtii konsultaation kirjaamiseen liittyvän dokumentin vahvistamisen asiantuntijaryhmän jäsenillä ja palauttaa sen määräajan puitteissa (viikko) lapsen asiasta vastaavalle sosiaalityöntekijälle.  

Lastensuojelun asiantuntijaryhmä tulevaisuudessa

Lastensuojelun asiantuntijaryhmästä käytiin arvioivaa keskustelua keväällä 2022 ryhmään osallistuvien vakituisten asiantuntijoiden kanssa. Keskustelussa todettiin ryhmän toiminnan edistävän lastensuojelun monialaista yhteistoimintaa ja yhteistä tiedonmuodostusta.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa juurrutetaan systeemistä toimintamallia lastensuojeluun. Asiantuntijaryhmän koordinointi voidaan toteuttaa hankkeesta myös vuoden 2023 ajan, ennen koordinaatiovastuun siirtymistä hyvinvointialueelle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee syksyllä 2022 artikkelikokoelman Monitoimijainen lastensuojelu hyvinvointialueilla, johon kirjoitamme parhaillaan artikkelia sosiaalityöntekijöiden kokemuksista Etelä-Pohjanmaan lastensuojelun asiantuntijaryhmää koskien.

Kirjoittajat:

Petta Porko 
sosiaalityöntekijä, YTM
asiantuntija (60%)
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke

Auli Romppainen
lastensuojelun hankekoordinaattori – Etelä-Pohjanmaa
YTM, sosiaalityöntekijä, sosionomi AMK
MONNI-Lastensuojelun monialainen kehittäminen
Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 2020-2021

Lähteet:

Aaltio, Elina & Isokuortti, Nanne (2019) Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit: Kuvaus asiakastason ydinelementeistä, tavoitteista ja toimintamekanismeista. THL. Työpaperi 33/2019. Saatavana: THL Työpaperi 33 (julkari.fi) 

Civil, Tiina (2021) Systeemisyys lastensuojelussa ja yhteistyöverkostoissa -koulutus diat.

Fagerström, Katarina (2016) Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu: Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. THL. Työpaperi 42/2016. Saatavana: Microsoft Word – SK_nroilla_Fagerström_taitettu-1.docx (julkari.fi) 

Stenvall, Jari & Virtanen, Petri (2021) Ihmiskeskeinen hallinnon uudistaminen. Tietosanoma.

Petrelius, Päivi & Uutela, Anne (2020) Systeemisen lastensuojelun toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen: Konsultoivien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia. THL. Työpaperi 24/2020. Saatavana: Systeemisen lastensuojelun toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen (julkari.fi)