Terapiaa Käynti Kerrallaan

Mielenterveyspalvelujen nykytila

Mielenterveyspalvelujen tarjonta on tällä hetkellä Suomessa hyvin pirstaleista ja palvelut ovat osin riittämättömiä. Perusterveydenhuollossa ei pystytä hoitamaan lieviä ja keskivaikeita mielenterveydenhäiriöitä resurssipulan vuoksi ja hoitamattomina häiriöt vaikeutuvat ja tällöin tarvitaan erikoissairaanhoitoa. Erikoisairaanhoidon resurssit eivät riitä niin intensiiviseen hoitoon, jota esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden kohdalla suositellaan. (Mielenterveyspooli 2021.)

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on tällä hetkellä Suomessa saatavissa vain vähän ja pitkiin terapioihin pääsyä odotetaan usein yhdestä kahteen vuotta. Psykoterapiat painottuvat pääasiassa Kelan kustantamiin kuntoutuspsykoterapioihin, joiden pituus vaihtelee kolmesta kuuteen vuotta. (Terapiat etulinjaan- hanke 2021.)

Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosien aikana. 17.9.2021 julkaistun kouluterveyskyselyn vastausten perusteella esimerkiksi 8.– 9.- luokkalaisten nuorten kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokevien määrä omassa ikäluokassaan on noussut noin seitsemän prosenttia vuoteen 2019 verrattuna (THL 2021).

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25–64-vuotiaiden määrä on ollut kasvussa vuodesta 2018 vuoteen 2020 verrattuna. Sotkanet- tilastokannan mukaan heidän osuutensa 1000 vastaavan ikäistä kohden on noussut 23,6:sta 26,9:ään henkilöön. (Sotkanet 2021.)

Tutkimus Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmän käyttämisestä asiakas- ja potilastyössä

Vaasan ammattikorkeakoulussa valmistuneessa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyössä (Raunio 2022) tutkittiin työntekijöiden kokemuksia Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmän käyttämisestä asiakas- ja potilastyössä.

Opinnäytetyössä selvitettiin Järvi-Pohjanmaan kasvatus- ja perheneuvolan, aikuisten psykososiaalisten palveluiden sekä Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan Y-tiimin työntekijöiden kokemuksia Käynti Kerrallaan – terapiamenetelmän käyttämisestä omassa työssään. Lisäksi selviteltiin työntekijöiden kehittämisehdotuksia Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmän koulutukseen, työnohjauksiin ja käyttämiseen liittyen. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena ja kysely lähetettiin 16 työntekijälle.

Työntekijät kokivat, että Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmää käyttämällä päästään nopeammin keskittymään asiakkaan esille tuomaan asiaan. Hoitoajan ollessa lyhyt ja asian käsittely ollessa nopeaa, asiakkaalle tulee nopeammin järjestystä mahdolliseen kaoottiseen tilanteeseen omassa elämässään. Menetelmän avulla työote suuntautuu eteenpäin ja sen avulla saadaan vähennettyä työntekijöiden työtaakkaa. Työpaineiden helpottuessa pystytään paremmin keskittymään asiakkaan auttamiseen.

Työntekijät huomasivat vastuun jäävän hoitotilanteissa selkeämmin asiakkaille työntekijän sijaan Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmää käytettäessä.

Työntekijät pitävät menetelmää asiakaslähtöisenä menetelmänä, fokus pysyy asiakkaassa ja antaa mahdollisuuden keskittyä asiaan, jonka asiakas nostaa tärkeimpänä esille. Menetelmä soveltuu työntekijöiden mielestä erilaisiin toimintaympäristöihin, koska menetelmän käyttö ei edellytä teoreettisten viitekehyksien osaamista, vaan asiakas tuottaa kaiken tarpeellisen tiedon. Esiin tulleita asioita käsitellään asiakkaan ehdoilla, asiakkaan tarpeet huomioiden.

Perheiden kanssa työskennellessä menetelmän avulla pystyttiin paremmin keskittymään yhteen, koko perhettä koskettavaan haasteeseen. Haastavien perheiden kohdalla huomattiin, että tapaamista kannattaa suunnitella etukäteen, tällöin perhettä voidaan ohjata luontevasti yhden asian käsittelyyn kerrallaan.

Työntekijät pohtivat vastauksissaan, osaako ja haluaako asiakas kertoa yhdellä kertaa itselleen tärkeimmän ongelman ja voiko työntekijä ajoittain mitätöidä asiakkaan näkemyksen tuomalla esiin oman käsityksensä keskeisestä ongelmasta. Menetelmän ollessa uusi, työntekijät kertovat siihen luottamisen olevan haasteellista perinteiseen työskentelyyn verrattuna. Epävarmuutta koetaan esimerkiksi lapsiperheiden tapaamisissa ja mietityttämään jää, saadaanko lasta koskeva asia käsiteltyä kerralla, kun tavataan koko perhettä.

Osa vastaajista toi esiin, ettei menetelmä sovellu kaikille työntekijöille erilaisten työskentelytapojen vuoksi sillä jotkut tarvitsevat enemmän aikaa ja tapaamiskertoja. Taustan riittävä selvittäminen ongelman syiden tavoittamiseksi voi olla työntekijälle tärkeää. Joissakin asiakastapaamisissa työntekijä on jäänyt pohtimaan, onko asiakkaan tilanteen käsittely ollut liian yksipuolista ja onko yksi tapaaminen ollut riittävä. Mahdollisuus kokemuksien ja kertyvän tiedon jakamiseen muiden työntekijöiden kanssa nähtiin tärkeäksi, jos menetelmän käyttämistä jatketaan. 

Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmää käytetään maailmalla tuloksekkaasti Single Session Therapy- nimellä. Sitä on tutkittu muualla maailmassa vuosikymmenien ajan ja tutkimustulokset antavat selkeän kuvan menetelmän hyödyllisyydestä. Suomessa menetelmä ei ole saanut niin suurta suosiota kuin muualla maailmassa, tähän osaltaan vaikuttanee menetelmän vähäinen tunnettuus Suomessa, kuten tutkimukseen vastaajatkin toivat esille.

Vähäinen kokemus ja tieto menetelmästä aiheuttaa epävarmuutta niin menetelmän käyttäjissä kuin yhteistyökumppaneissa.  Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmä ei täytä kaikkien yhteistyökumppaneiden vaatimuksia, koska se ei ole tällä hetkellä näyttöön perustuva hoitomenetelmä.

Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmä soveltuu hyvin käytettäväksi tutkimuksen kohteena olleissa työpaikoissa. Menetelmän käyttöä voidaan laajentaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Menetelmästä tarvitaan lisää tutkimustietoa, jotta se saadaan näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien luetteloon.

Jatkossa voisi selvittää asiakkaiden kokemuksia Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmästä haastattelututkimuksella, myös asiakkaiden perheiden kokemuksia olisi hyvä selvittää.

Lisätietoja: Unto Raunio, asiantuntija, unto.raunio@seinajoki.fi, 050 433 0901

Lähteet

Mielenterveyspooli. Ahonen, K., Iivonen, E. & Pollari, K. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ongelmat korjattava sote-uudistuksessa. Viitattu 19.9.2021 . https://mielenterveyspooli.fi/vieraskyna-lasten-ja-nuorten-mielenterveyspalveluiden-ongelmat-korjattava-sote-uudistuksessa/

Raunio, U. Työntekijöiden kokemuksia Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmän käyttämisestä asiakas- ja potilastyössä. Opinnäytetyö. Vaasan ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, YAMK. Viitattu 26.2.2022. https://www.theseus.fi/handle/10024/704139

Sotkanet. 2021. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä. Viitattu 20.9.2021 https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s3Z0AwA=&region=s07MBAA=&year=sy5ztDbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=202109301228

Terapiat etulinjaan- hanke. Viitattu 28.10.2021. https://terapiatetulinjaan.fi/

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL). 2021. Kouluterveyskyselyn tulokset. Viitattu 28.10.2021. thl.fi

Avainsanat: mielenterveys, ratkaisukeskeinen psykoterapia, Käynti Kerrallaan- terapiamenetelmä, hoitoon pääsyn parantaminen, palveluiden kehittäminen