Työkyvyn tuen tiimit osana sote-keskusta

Tiimityönä voidaan pitää kaikkea sellaista työtä, johon tarvitaan usean ihmisen työpanosta. Näin voidaan kuvata myös työkyvyn tuen tiimejä. Kiinnostus työkyvyn tuen tiimejä kohtaan on herännyt alueella, mutta samalla on herännyt myös kysymyksiä tiimeihin liittyen. Kenelle tiimi on tarkoitettu? Miten tiimiin pääsee? Mihin tiimit mahdollisesti sijoittuvat tulevalla hyvinvointialueella?

Työkyvyn tuen tiimit eli tutummin TYKE-tiimit ovat toimineet ja käsitelleet työelämän ulkopuolella olevien työikäisten asioita usealla paikkakunnalla Etelä-Pohjanmaalla jo useita vuosia. Tiimeissä on käsitelty työ- ja toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittelyyn liittyviä asioita. Niitä on perustettu vuodesta 2015 alkaen, jolloin kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta lain velvoittamana päättyi. Osa tiimeistä sai alkunsa terveydenhuollon toimesta, osassa kunnissa toiminta jatkui aiemman kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän jatkona ja osassa toiminnan alkuunpanijana oli Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP).

Alueellisten työkyvyn tuen tiimien eli Tyke-tiimien kokoonpanot ovat vaihdelleet, sillä ne ovat toimineet tarvelähtöisesti alueen asiakkaiden monialaisiin työ- ja toimintakyvyn haasteisiin ja palvelutarpeisiin vastaten. Osallistuvat tahot ovat perehtyneet asiakkaan asiaan oman organisaationsa näkökulmasta ja tuoneet organisaationsa palveluja ja mahdollisuuksia esille tiimissä kunkin asiakkaan kokonaistilanne huomioiden.

Alueellisten työkyvyn tuen tiimien eli Tyke-tiimien toiminnan yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi on kuitenkin ollut tarvetta siirryttäessä kohti hyvinvointialuetta. Tästä tehtävästä on otettu koppia Toimeksi-hankkeessa, joka on yksi kansallisen Työkykyohjelman hankkeista. Hankkeen tehtävänä on ollut yhdenmukaistaa ja laajentaa työkyvyn tuen tiimien toimintaa vastaamaan koko alueen työkyvyn tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tarpeisiin. Toiminnan taustalla on Tuija Oivon ja Raija Kerättären selvitys Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti (stm.fi). Oivon ja Kerättären mukaan työkykypalvelujen sisältönä tulee luoda yhtenäinen malli yksilölliseksi työkykypalvelujen prosessiksi.

Tarkoituksena on

  • työkyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen
  • laadukas toimintakyvyn rajoitteiden ja resurssien arviointi
  • hoidon, kuntoutuksen ja muiden palveluiden sekä etuuksien tarpeen arviointi
  • työkykyä tukevien palveluiden suunnittelu.

Alueelle tehdyn maakuntakierroksen myötä esiin nousivat samat kehittämiskohteet. Erityistä huomiota toivottiin kiinnitettävän varhaiseen tunnistamiseen.

Millaiset asiakkaat moniammatillisesta tiimistä hyötyvät ja millaisia työ- ja toimintakyvyn haasteita asiakkaalla tulee olla, että hänet kannattaa ohjata tiimille? Onko meillä varmasti asiakkaita, jotka tarvitsevat tällaista palvelua?

Alla olevan esimerkin myötä voidaan miettiä, onko asiakaan palvelutarpeen mukaista palvella asiakasta usean eri tahon toimesta itsenäisesti vai onko asiakkaan palvelutarpeen mukaista miettiä kokonaisuutta moniammatillisen tiimin voimin. Lisäksi voidaan miettiä, kenelle varhainen tunnistaminen kuuluu?

”Laura on suorittanut merkonomin opinnot Kelan ammatillisena kuntoutuksena. Hän asuu yksin vuokra-asunnossa ja arjen hallinnassa on haasteita. Psyykkisiä ongelmia on ollut yläkoulusta lähtien ja viime vuosina ongelmat ovat pahentuneet. Lauralla on hoitosuhde psykiatrian poliklinikalla ja meneillään on Kelan kuntoutuspsykoterapia. Laura on ollut vuoden sairaslomalla. Sairaslomaoikeus on juuri päättynyt ja kuntoutustuki on hylätty. Tilanteen ei katsottu täyttävän eläke-edellytyksiä. Saatuaan kuntoutustuen hylättynä, Lauraa on ohjeistettu Kelan toimesta ilmoittautumaan työnhakijaksi Työ- ja elinkeinotoimistoon.”

Kuvatun kaltaisia asiakkaita maakunnastamme löytyy yllättävän paljon, erityisesti nuorten aikuisten joukosta. Mikäli asiakkaalla tunnistetaan Lauran kaltaisia monialaisia haasteita, voidaan asiakas ohjata paikalliseen työkyvyn tuen tiimiin. Työkyvyn tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tilanteet ovat hyvin heterogeenisia ja useimmiten haasteet ovat monialaisia. Asiakkaan ongelmat voivat liittyä esimerkiksi työllistymistä, koulutusta, kuntoutusta, terveydentilaa tai sosiaalista tilannetta koskeviin asioihin. Vertauksena voidaan miettiä asiakasta, jolla on ainoastaan tuki- ja liikuntaelinhaasteita.  Tällöin hänen jatkopolkunsa on helpompi ja nopeampi miettiä eteenpäin terveydenhuollon palvelujen turvin. Työkyvyn tuen parissa työskenteleville ammattilaisille monisyinen asiakas on ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Työkyvyn tuen tiimin tehtävänä on käsitellä asiakkaan asiaa kokonaisvaltaisesti ja saada laaja-alaisempi käsitys asiakkaan tilanteesta. Tiimissä selvitetään asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä terveydentilaa ja nykyään entistä useammin on selvitettävä myös opiskelukykyä. Vaihtoehtoja mietitään yhdessä ammattilaisten ja asiakkaan kanssa. Asiakas on toiminnan keskiössä muodostettaessa yhteistä näkemystä ja asiakkaan tarpeisiin räätälöityä työkyvyn tuen suunnitelmaa. Vaihtoehtoja ja ratkaisuja mietittäessä sovitetaan yhteen asiakkaan palvelut ja etuudet, jolloin Kelan rooli tiimin jäsenenä korostuu. On tärkeää suunnitella, miten asiassa edetään ja kuka ottaa kopin ja vastuun, että suunnitelma etenee ja toteutuu.

Miksi monialainen työ on tärkeää ja mitä hyötyä siitä on? Tunnistamista ja arviointia tehdään usein monessa palvelussa eri näkökulmista itsenäisesti. Kokonaistilanteen kartoitus säästäisi niin inhimillisiä kuin taloudellisia resursseja ja prosessit nopeutuisivat. Tällöin myös asiakkaan toimijuus vahvistuu, kun hän saa itse kokonaiskuvan tilanteestaan ja tarvittavat tiedot palveluista, etuuksista ja mahdollisista etuuksien hylkäysperusteista. Sektorirajat ylittävässä monialaisessa yhteistyössä voidaan huomioida myös katvealueiden asiakkaat, joilla saattaa olla asiakkuuksia monelle taholle, mutta eivät ole varsinaisesti kenenkään asiakkaita. Tutkimusten mukaan työttömyys ja arjen hallinnan puutteet näkyvät usein myöhemmin sosiaalisina ja terveysongelmina sekä julkisen talouden kasvavina sosiaali- ja terveysalan kustannuksina. Moniammatillinen yhteistyö varhaisessa vaiheessa tuo lisäarvoa kaikille osapuolille.

Alueelliset työkyvyn tuen tiimit on koettu tärkeiksi ja toimiviksi tiimeiksi niin asiakkaiden kuin ammattilaistenkin taholta. Työkyvyn tuen tiimeissä mukana olevat ammattilaiset ovat oman alansa asiantuntijoita, mutta ovat tiimien myötä nähneet ja oppineet paljon myös muiden toimijoiden tekemästä työstä. Palautteet ammattilaisilta ovat olleet tärkeitä ja merkityksellisiä.

TYKE-tiimin vahvuus on ehdottomasti moniammatillisuus ja asioiden pohtiminen yhdessä, asiakas siinä keskiössä.

Meillä on tiiminä tosi vahva tahtotila toimintaan ja kaikki ollaan tosi sitoutuneita.

Tiimiin osallistuminen tuo varmuutta omaan työhön ja osaaminen kehittyy, kun pohdiskellaan yhdessä.

Uusia kehittämisideoita tiimin parantamiseksi syntyy herkästi ja ne otetaan avoimesti vastaan.

Tiivis ja yhdessä tiimissä työskenteleminen on avannut myös aikuissosiaalityön asiakkaille ja työntekijöille uuden ja suoran palveluväylän.

Työkyvyn tuen tiimien pääpaino on sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta ilman yhdyspintoja (mm. Kela, TE-palvelut) ja heidän sitoutumistaan, työ- ja toimintakyvyn haasteisiin vastaaminen kokonaisvaltaisesti ei ole mahdollista. Alueella on pitkät ja vahvat perinteet yhdyspintojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja tätä tulee vaalia myös jatkossa.

Toimeksi-hankkeessa on tehty hyvää ja vahvaa pohjatyötä työkyvyn tuen tiimien kehittämiseksi. Yhteinen tahtotila asiakkaan parhaaksi on kantanut jo pitkään alueen toimijoiden kesken tehtävässä yhteistyössä. Hankkeen aikana työkyvyn tuen tiimien toiminta on laajentunut koko Etelä-Pohjanmaan alueelle. Toivomme, että jatkossa varhaisempi ohjaus matalalla kynnyksellä mahdollistaa asiakkaiden jatkopolkujen oikea-aikaisuuden ja palveluihin ohjautumisen kaikissa alueen sote-keskuksissa. Muutos on mahdollisuus.

Toimeksi-hankkeen taival on päättymässä vuoden 2022 lopussa.  Suuri kiitos työkyvyn tuen teeman ympärillä työskentelevälle verkostolle yhteistyöstä ja kehittämistyöhön sitoutumisesta!

Minna Paloheimo-Asunmaa
asiantuntija, Toimeksi-hanke
minna.paloheimo-asunmaa@seinajoki.fi

Anu Tikkala
asiantuntija, Toimeksi-hanke
anu.tikkala@seinajoki.fi