Blogikirjoitus – Vanhustensuojelu hyvinvointialueella

Vanhussosiaalityön, eli gerontologisen sosiaalityön kehittäminen ja vahvistaminen on ollut esillä jo edellisellä hallituskaudella I&O hankkeessa ja on edelleen tavoitteena STM:n laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023.

Gerontologiseen sosiaalityöhön sisältyy sekä sosiaalityö, että sosiaaliohjaus ikääntyneiden kanssa. Se on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, joka pyrkii yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventämään elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistamaan yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistämään yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

Työn tavoitteena on ikääntyneen asiakkaan hyvinvoinnin edistäminen, johon pyritään parantamalla asiakkaan olosuhteita, toimintakykyä ja yhteisöjen toimivuutta sekä auttamalla erilaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Gerontologinen sosiaalityö on sosiaalityön erityisala, jossa työntekijöillä on erityistä tietämystä ikääntymisestä ja sen vaikutuksesta yksilön elämään.

Asiakkaita tuetaan muun muassa hakemaan heille tarpeellisia palveluita ja etuisuuksia, löytämään arkeen mielekästä tekemistä sekä etsimään ratkaisuja arjessa kohdattaviin hankaluuksiin, kuten ihmissuhteisiin, riippuvuuksiin, elämänhallintaan tai esimerkiksi taloudellisiin ja asumiseen liittyviin vaikeuksiin. Työskentely tapahtuu yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa.

Tutkimusten mukaan gerontologinen sosiaalityö laskee terveydenhuollon kustannuksia, vähentää terveyspalveluiden käyttöä ja parantaa ikääntyneiden elämänlaatua. Sosiaalityön osallisuus iäkkäiden asiakkaiden omaishoitotilanteissa vähentää paitsi hoidettavan, myös hoitajan osalta terveydenhuollon ja palvelujärjestelmän kustannuksia sekä tuottaa positiivisia vaikutuksia hoitajan ja hoidettavan elämänlaatuun, fyysiseen hyvinvointiin ja terveydentilaan. Gerontologinen sosiaalityö myös lisää hoitoon sitoutumista ja vähentää päivystyskäyntejä. Se tuottaa kustannussäästöä myös asiakkaille ja heidän perheilleen.

IkäKoti-hankkeessa on kuluneen vuoden aikana kehitetty gerontologista sosiaalityötä. Tavoitteena on, että gerontologisen sosiaalityön asema ja osaaminen vahvistuvat hyvinvointialueella osana ohjausta, neuvontaa, palvelutarpeen arviointia ja palvelujen toteuttamista.

Alueellamme on toteutettu gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta tähänkin saakka, mutta palvelua ei ole ollut tasavertaisesti saatavilla kaikkialla. Gerontologiselle sosiaalityölle ei myöskään ole ollut palvelujärjestelmässä vakiintunutta paikkaa, vaan sitä on tehty vaihtelevasti niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, asiakasohjausyksiköissä, vammaispalveluissa kuin aikuissosiaalityössäkin. Myös asiakkaiden tuen tarpeiden tunnistaminen ja ohjaaminen gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen piiriin on toteutunut vaihtelevasti.

Sote-uudistus antaa mahdollisuuden pohtia palvelujärjestelmän kipu- ja epäkohtia ja tehdä tarpeellisia muutoksia siten, että asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja hyvällä ammattitaidolla. Sosiaalityöstä puhuttaessa, monen ajatus kulkeutuu ensimmäiseksi lastensuojeluun. Gerontologinen sosiaalityö on vanhustensuojelua. Suojelua ikääntynyt saattaa tarvita samoista syistä, kuin lapsikin. Työntekijät turvaavat ikääntyneelle inhimilliset asumisolosuhteet, ravinnon ja lääkkeiden saannin, torjuvat hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua, auttavat riippuvuuksien hallinnassa ja tukevat sosiaalisissa suhteissa sekä elämän kriisitilanteissa. Gerontologisen sosiaalityön tehtävänä on myös tuoda ikääntyneiden ääntä esille ja nostaa julkiseen keskusteluun heitä koskevia epäkohtia. Joskus työntekijä toimii asiakkaan asian ajajana, kuten silloin, jos asiakas ei muutoin saa tarvitsemiaan palveluita.

Sosiaalihuoltolaki edellyttää, että gerontologista sosiaalityötä tulee hyvinvointialueella olla riittävässä määrin, sillä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä tulee aina vastata virkasuhteessa olevan sosiaalityöntekijän. (Erityisen tuen tarpeessa oleminen tarkoittaa sitä, ettei henkilö itse kykene hakemaan tai saamaan tarvitsemaansa apua, tähän kategoriaan kuluu vain osa ikääntyneistä.)  Sosiaalityöntekijän on myös toimittava erityisen tuen tarpeessa olevan henkilön omatyöntekijänä tai omatyöntekijän työparina sekä tehtävä erityistä tukea tarvitsevalle asiakkaalle ne sosiaalipalveluita koskevat päätökset, joilla turvataan asiakkaan välttämätön huolenpito, terveys ja toimeentulo.

IkäKoti-hankkeen gerontologisen sosiaalityön asiantuntijatyöryhmän ehdottamassa mallissa ikääntyneiden asiakkaiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus siirretään, nykyisen suunnittelemattoman ja eri yksiköissä hajallaan olevan toiminnan sijaan, gerontologisen sosiaalityön yksikköön, joka toimii koko hyvinvointialueen alueella. Gerontologisen sosiaalityön palvelua toteutettaisiin pääasiassa asiakkaan omassa kodissa ja lähellä asukasta ja se toimisi tiiviissä yhteistyössä asiakasohjausyksiköisen ja työikäisten palveluiden kanssa, terveydenhuoltoa unohtamatta. Vastaavia yksiköitä on perustettu jo aiemmin muualle Suomeen, ja yksiköitä on kehitteillä myös muilla hyvinvointialueilla. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue haluaa olla mukana kehityksen kärjessä, luomassa laadukkaita palveluita alueen asukkaille.

Yhdessä meillä on mahdollisuus lähteä hyvinvointialueelta käsin rakentamaan ikämyönteistä yhteiskuntaa, jonka yksi ehdoton edellytys on gerontologisen sosiaalityön vahvistaminen alueella. Tämä vaatii jäntevää muutostyötä ja panostusta, mutta ennen kaikkea asenne- ja arvomuutosta sekä rohkeaa päätöksentekoa.

Taija Rantamäki
sosiaalityöntekijä, YTM
taija.rantamaki@llky.fi
Ikäkoti-hanke
asiantuntija 20 %