Yhteinen tahtotila ja aito kumppanuus edistävät vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta Etelä-Pohjanmaalla

Hyvinvointialueet ja vammaisten ihmisten palvelut on ajankohtainen aihe. Kävimme yhteistä keskustelua elokuussa Invalidiliiton järjestämässä Täysi osallisuus – yhteiseksi hyväksi -webinaarissa. Halusimme nauhoittaa lokakuussa uudelleen päivitettyä tietoa Etelä-Pohjamaan näkökulmasta kuunneltavaksi teille jokaiselle. Keskustelemassa olivat kansanedustaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko, vammaispalvelujen asiantuntija Piia Jaskari Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaan hankkeesta, vastaava järjestöasiantuntija Invalidiliitosta Mirva Kiiveri. Keskustelua johdatteli Länsi-Suomen järjestöasiantuntija Invalidiliitosta Hanna Lahti.

Osallisuus, esteettömyys ja normaali elämä on kaikkia koskeva tavoite. Keskustelu aloitettiin pohtimalla, miten hyvinvointialueella voidaan turvata vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus muiden kanssa. Keskustelijat nostivat esiin, että vammaispalvelut mahdollistavat vammaisten henkilöiden mahdollisuutta elää aktiivista kansalaisuutta ja osallisuutta lähiympäristössä sekä laajemmin yhteiskunnassa. Monelle vammaiselle arjen sujumiseen vaikuttaa kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu sekä apuvälineiden saatavuus, näitä palveluja tuottaa jatkossa hyvinvointialueet. KansanedustajaPaula Risikko nostaa puheenvuorossaan huomioitavaksi, että haasteena on yhteensovittaa hyvinvointialueen kaikki toiminnot siten, ettei kukaan tipahda palveluverkon ulkopuolelle. Vammaisten ihmisten itsenäinen elämä yhdenvertaisena muiden kanssa hyvinvointialueella toteutuu, kun asiakkaiden vaikuttamismahdollisuudet huomioidaan palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa.  Vammaispalveluissa käytetään yksilöllistä kokonaistilanteen kartoittamista eri näkökulmista palvelutarpeen arvion yhteydessä.

Asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita tukevia käytänteitä tulee levittää. Asiakkaiden yhdenmukainen kohtelu vammaispalveluissa tulee toteutumaan yhdenmukaisen toimintatavan kautta, toteaa puheenvuorossaan asiantuntija Piia Jaskari. Kansalaiset asuvat jatkossakin kunnissa ja suurin osa hyvästä arjesta tapahtuu jatkossakin kotipaikkakunnalla. Hyvinvointialue tuottaa tähän kokonaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut. Mahdollisuutena on löytää hyviä käytäntöjä vammaisten palvelujen yhdenmukaistamiseen ja yhteensovittaminen hyvinvointialueella ja myös eri hyvinvointialueiden kesken. Hyvinvointialueelle siirtyminen voi aiheuttaa asiakkaissa epävarmuutta palveluiden jatkuvuudesta tms. Siksi on tärkeää, että tulevista muutoksista tiedotetaan.

Vammaiset ihmiset tulee osallistaa päätöksentekoon. Tarjoamalla mahdollisuus vaikuttaa palvelujen valmisteluun, toimeenpanoon sekä päätöksen tekoon. Paula Risikon sanoin ” Ei saa olla näennäistä osallistamista, kysytään mutta se ei vaikuta mitään tai ei edes kysytä.”Mielipiteellä on vaikutusta, jatkaa kansanedustaja Paula Risikko puheenvuorossaan. Yhteiseen keskusteluun Etelä-Pohjanmaalla kutsutaan mukaan eri toimijoita, kuten julkiset toimijat, yksityisiä palveluntuottajia, kolmas sektori, seurakunnat ja järjestöt. Invalidiliitosta vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri nostaa puheenvuorossaan esille vammaisneuvostojen hyödyntämisen tärkeyttä.  Vammaisneuvostoilla tulee olla vahva rooli sekä rakenne vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheissa. Asiakasraateja on varmasti hyvä perustaa ja hyödyntää jatkossakin palvelujen kehittämisessä.  

Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on merkityksellistä sekä tärkeää. ”Jäsenistön edunvalvonta, tiedontuottaminen ja välittäminen jäsenistölle, vertaistoiminta ja palvelut.  Järjestöjen edustajat ovat kanava ja tulkki pienelle ihmiselle. ” listaa kansanedustaja Paula Risikko merkittäviksi järjestöjen tarjoamiksi hyvinvointialueen palveluja täydentäviksi tehtäviksi. Järjestöt tuovat kansalaisten äänen kuuluviin ja sitä me tarvitsemme.  Järjestöt ovat valmiita osallistumaan ja tarjoamaan resursseja hyvinvointialueen tueksi ja tämäkin resurssi kannattaa jatkossakin hyödyntää, että mahdollistetaan kaikille hyvää elämää. Yhteistä keskustelua tullaan käymään eri näkökulmista, miten jatkossa mm. järjestöjen toimintaa mahdollistetaan ja tuetaan taloudellisesti Etelä-Pohjanmaan alueella.

Vammaispalveluihin tulee antaa riittävästi resursseja. Vammaispalveluissa halutaan auttaa ihmistä ja miettiä asiakkaita kokonaisuutena. Vetovoimaisuutta henkilöstön saatavuuteen hyvinvointialueella voidaan luoda huolehtimalla riittävästä resurssista työtehtävissä, henkilökunnan osaamisesta, koulutus mahdollisuuksista ja työtehtävissä etenemisen mahdollisuuksista. Palvelujen sujuvuutta tuetaan huolehtimalla, että esimiestyö tukee tätä kokonaisuutta alueella.  Henkilöstön veto- ja pitovoima on tärkeää myös asiakkaan näkökulmasta, että palvelut toteutuvat oikea-aikaisesti korostaa Mirva Kiiveri puheenvuorossaan. 

Hyvinvointialueella yhteinen kehittäminen jatkuu alueella tulevina vuosinakin. Esteettömyys on edellytys vaikuttaville palveluille ja vaikuttavat palvelut auttavat yksilöllistä elämää sekä sujuvaa arkea. Palvelut ovat ydin ja niiden suunnittelu toteutetaan yksilön tarpeen mukaisesti. Toivomme meille jokaiselle rohkeutta nostaa näkökulmia esille jatkossakin palveluja kehitettäessä.

Lisätietoja:

Piia Jaskari, asiantuntija Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke

piia.jaskari@epshp.fi, p. 0504742478